Kevään ensimmäinen lintutiedote
18.2.2023
Kevät ottaa pikkuhiljaa ensimmäisiä askeleitaan Kymenlaaksossa. Tiaiset ryhtyvät laulamaan, tikat rummuttelemaan ja pöllöt huhuilemaan. Viikolla Kotkassa havaittu merihanhi on jo ehta kevätmuuttaja, alueen ensimmäinen havainto tänä vuonna. Muuten linturintamalla on ollut hyvin hiljaista, pitkälti tuttua talvista perustavaraa. Vaikka helmikuu on ollut tavanomaista leudompi, niin varsinaista kevättä saadaan vielä odotella. Maaliskuusta ennustetaan tulevan tavanomaista kylmempi kuukausi, vaikka ennusteiden varmuudesta ei vielä tiedäkään.
Käynnissä olevasta lintuatlaksesta pyritään puhumaan nyt mahdollisimman paljon, ettei se vaan menisi keneltäkään ohi.
Toinen atlaskevät alkamassa
Päivien pidentyessä alkaa niin lintujen kuin lintuharrastajienkin huomio suuntautua jo tulevaan pesimäkauteen. Vuoden 2022 alusta lähtien pesinnän merkkejä on tarkkailtu koko maan pesimälinnuston kartoittavaa neljättä lintuatlasta varten. Atlastyö, pesintöjen tarkkailu ja tulosten kirjaaminen atlasruuduilta, jatkuvat vilkkaina myös tänä vuonna. Tekemistä riittää, kun tavoitteena on atlasruutujen selvitysasteen nostaminen tyydyttäviksi. Atlaksen tavoitteista kerrotaan lisää alempana.
Kartoita puutteet
Nyt on hyvä aika käydä läpi oman lähialueesi kartoitustilannetta atlaksen tulospalvelussa (https://tulokset.lintuatlas.fi/), jonka aineisto on täydentynyt talven mittaan muun muassa rengastustiedoilla ja Tiiran salatuilla havainnoilla. Tilannetta voi tarkastella niin lajeittain, ruuduittain kuin yhdistyksittäinkin. Onko kotiruutusi tai vakituinen retkeilyalueesi jo tyydyttävästi kartoitettu? Onko yhdistyksesi alueella ruutuja, joilta havaintoja on kertynyt vasta vähän tai ei lainkaan? Puuttuuko ruuduilta vielä yleisiä lajeja?
Kartta Kymenlaakson kartoitustilanteesta.
Atlashavaintoja kannattaa kevään edetessä muistaa kirjata kaikilta atlasruuduilta, joilla liikut: näin saamme atlasruutujen selvitysasteet nousemaan. Selvitysasteiden nostamisessa auttavat varta vasten tehdyt retket, joilla keskitytään atlashavainnointiin. Erityisesti varmistetut pesinnät nostavat tehokkaasti atlasruudun selvitysastetta. Olennaista on kuitenkin kirjata havaintoja myös laulavista ja muuten reviiriä pitävistä linnuista. Jos pesintä ei myöhemmin varmistukaan, lajista on tällöin ruudulta alhaisempi pesimävarmuusindeksi.
Ensimmäisiä pesimäkauden merkkejä
Vaikka eletään vielä alkuvuotta, voi linturetkillä havaita jo pesimäkauden merkkejä. Pöllöjen soidinkausi vilkastuu vähitellen koko maassa, ja reviirejään rummuttavia tikkoja voi kuulla monin paikoin. Varhain pesivistä lajeista pikkukäpylinnun pesinnät ovat jo käynnissä ja myös isokäpylinnut ovat reviireillään. Kymenlaaksossa tosin tuntuvat käpylinnut olevan lähes totaalisen kateissa tänä keväänä. Helpommin havaittavista lajeista tiaisten ja viherpeippojen laulukausi alkaa päästä täyteen vauhtiin.
Kevätalven atlasretkillä kannattaa kuitenkin muistaa, että valtaosalla lajeista pesimäaika on vasta edessäpäin. Huomioithan, että mahdollisia pesintöjä kuvaavia pesimävarmuusindeksejä (indeksit 2–3) tulisi käyttää vain lajin pesimäaikaan. Esimerkiksi lähipurolla laulamaan innostuva koskikara eteläisessä Suomessa ei todennäköisesti pesi alueella, vaan poistuu kyseiseltä talvireviiriltään myöhemmin. Vastaavasti keltasirkut voivat kauniilla säällä intoutua laulamaan lintulaudan tuntumassa, vaikka paikka ei olisi niiden pesimäympäristöä eikä vielä olisi lajin varsinainen pesimäaika.
Atlaksen tavoitteet
Talven aikana määriteltiin lintuatlaksen tavoitteet (ks. https://lintuatlas.fi/). Tavoitteena on, että maan eteläpuoliskossa kaikki 10 x 10 kilometrin atlasruudut on selvitetty vähintään tyydyttävästi. Pohjoisessa tavoitteena on, että 50 x 50 kilometrin ”suurruuduilla” olevista atlasruuduista vähintään 75 % on selvitetty tyydyttävästi. Etelän ja pohjoisen rajaksi määriteltiin noin Kemijärven korkeus (yhtenäiskoordinaatiston pohjoiskoordinaatti 740).
Havaintosi ovat tärkeitä
Lintuatlaksessa selvitään kaikkien lintulajiemme pesimäaikainen levinneisyys ja pesinnän varmuus Suomessa 10 x 10 kilometrin atlasruuduissa. Neljäs lintuatlas toteutetaan vuosina 2022–2025. Atlas perustuu vapaaehtoisten lintuharrastajien havaintoihin – siksi havaintojesi ilmoittaminen on olennaisen tärkeää!
KyLY:n lintuatlasvastaava Eetu Paljakka
eetu.paljakka(at)gmail.com
Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla:
https://www.birdlife.fi/lintuatlas/
Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa ilmoittamisesta:
https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/
https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/
Osallistut atlakseen ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksin. Lisätietoa pesimävarmuusindekseistä:
https://lintuatlas.fi/indeksit/
https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/
Lintuatlasruudut löydät mm. täältä, klikkaa päälle karttataso ”Atlasruudukko” ja halutessasi myös ”Lintuatlasruudut yhdistyksittäin”:
Lintuatlaksen tulokset löytyvät tulospalvelusta (lajit, ruudut, yhdistykset). Atlasruutujen tai yhdistyksen selvitysastekartta näyttää, mihin atlasretkiä kannattaa suunnata:
https://tulokset.lintuatlas.fi/
Lisätietoa pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta on sivulla: https://lintuatlas.fi/materiaalia/