Rannikon Lintupaikat

 

HAMINA


Husulan pellot - Koivukuja (kartta)

Kirkkojärvi (kartta) (ks. lintutornit-sivu)

Haminan keskustan itäpuolella sijaitseva Kirkkojärvi on kansainvälisesti merkittävä lintuvesikohde. Miltei umpeenkasvanut järvi on edelleen kasvillisuutensa ja linnustonsa puolesta harvinaisen lajirikas. Rehevöitymisestä johtuen järvi on lähes yhtenäisen järviruokokasvuston peittämä. Ruopatuissa avovesikohdissa esiintyy muuta ilmaversoista vesikasvillisuutta. Kaupungin puoleisella rannalla esiintyy vielä paikoitellen arvokkaita tervalepiköitä.

Kirkkojärvi on merkittävä lintujen pesimäalue, ja etenkin ruovikkolinnusto on maamme edustavimpia. Parhaiten tämän huomaa touko–kesäkuun öinä, jolloin järveltä kuullaan kaulushaikaran ”pulloon puhaltelua”, monien rantakanojen ja kerttusten sekä toisaalta sammakoiden yhtäaikainen konsertti. Varpuslinnuista ruokokerttunen, rytikerttunen ja rastaskerttunen ovat erittäin runsaslukuisia. Päiväaikaan järvellä pesivät ruskosuohaukat ovat näkyvässä roolissa. Vasta 1990-luvulla Suomeen levittäytynyt viiksitimali asustaa myös ruovikossa, mutta sen määrät vaihtelevat vuosittain suuresti.

Kirkkojärvi on myös hyvä muutonseurantapaikka, josta nähdään etenkin itään matkaavia petolintuja: mehiläishaukkoja, haarahaukkoja, merikotkia, hiirihaukkoja, maakotkia ja tuulihaukkoja. Toukokuussa itään muuttavia kattohaikaroita on parhaina päivinä nähty useita parvia ja yhteensä jopa kymmeniä yksilöitä. Kirkkojärvellä on tavattu suuri joukko harvinaisuuksia.

Kirkkojärvellä voi havainnoida lintuja monesta kohtaa. Järveä kiertää 6 km pituinen luontopolku, joka seuraa pääasiassa kävely- ja pyöräteitä. Sen varrella voi järven lintuja havainnoida monesta kohtaa. Vanhan kaatopaikan alue ja pengertie, jossa myös lintutorni, sekä toisaalla Pampyölin ranta ovat parhaimmat havaintopaikat.

Lupinlahti (kartta) 
(ks. lintutornit-sivu)

Lupinlahti on yksi merkittävimmistä lintujen pesimä- ja muutonaikaisista levähdysalueista koko Kaakkois-Suomen alueella. Se on yli viisi kilometriä pitkä, kapeahko ja paikoitellen hyvin matala merenlahti, joka on Pappilansaarten kautta yhteydessä mereen neljän kapean salmen välityksellä. Kasviston valtalaji on järviruoko, joka muodostaa lahdelle jopa pari sataa metriä leveitä vyöhykkeitä sekä pienempiä saarekkeita.

Lupinlahdella pesii säännöllisesti noin 70 eri lintulajia, joista runsaslukuisimpia ovat sinisorsa, tukkasotka, telkkä, silkkiuikku, nokikana, rantasipi, ruokokerttunen, rytikerttunen ja pajusirkku. Vähälukuisempia pesimälajeja ovat lisäksi mm. kaulushaikara, kyhmyjoutsen, haapana, tavi, punasotka, ruskosuohaukka, nuolihaukka, luhtahuitti, rastaskerttunen ja viiksitimali.

Lahden merkitys lintujen muutonaikaisena levähdysalueena on vähintään yhtä suuri kuin merkitys pesimäalueena. Alue on merkittävä puolisukeltajien, sotkien, telkkien ja uiveloiden muutonaikainen lepäilyalue. Kalasääski, räyskä, lapintiira ja pääskyt ovat tavallisia ruokavieraita lahdella, joinakin päivinä paikalla näyttäytyvät lisäksi harmaahaikara, haarahaukka ja merikotka.

Paras tarkkailupaikka on Lauttasalmen silta Vilniemen tien varressa, jonne ollaan rakentamassa tarkkailua helpottava lintutorni. Myös hautausmaan ja Pappilansaaren rannassa sekä museontien varrella on hyviä tarkkailupaikkoja.

Metsäkylä (kartta)

Metsäkylä on viereisen Reitkallin ohella Haminan suurimpia maaseutukyliä. Metsäkylää luonnehtivat laajat ja avoimet peltoalueet, jota halkoo Suurjärveen laskeva Summanjoki. Keväällä joen sulamisvedet purkautuvat usein alaville pelloille, jonne muodostuu laajoja tulvajärviä. Suurjärvi on Summanjoen laajentuma, matala noin neliökilometrin laajuinen järvimäinen allas. Se on rehevimmillään itärannalla ja luusuassa.

Metsäkylän pelloilla pesii tyypillinen peltolinnusto, johon lukeutuvat mm. tuulihaukka, ruisrääkkä, töyhtöhyyppä, isokuovi, uuttukyyhky, kiuru, pensastasku, kivitasku, naakka, keltasirkku ja peltosirkku. Parhaimmillaan pellot ovat keväällä, jolloin siellä voidaan nähdä satoja muutolla levähtäviä sorsia, kahlaajia, lokkeja, kyyhkyjä ja varpuslintuja.

Suurjärvellä levähtää alku keväällä ja loppu syksyllä jopa toista sataa joutsenta.

Parhaat tarkkailupaikat Metsäkylän pelloille ovat Makkarakujan ja Severviikintien varrella. Tulva-alue näkyy näiden teiden itäpuolella.

Onkamaanjärvi (kartta)

Paijärvi (kartta)

Paijärvi on Vehkajoen järvimäinen laajentuma. Se on viljelymaiden reunustama, pienialainen, matala ja rehevä, kortteikon ja kaislikon täyttämä ja vain vähäisiä avovesiallikoita sisältävä kosteikkoalue. Keväällä joki tulvii säännöllisesti rantapelloille, jolloin sieltä voi tavoittaa satamäärin muutolla levähtäviä kahlaajia. Pesimälajistoon kuuluvat mm. laulujoutsen, punasotka, tukkasotka, härkälintu, kaulushaikara, ruskosuohaukka, nokikana, kurki, töyhtöhyyppä, taivaanvuohi, isokuovi, liro ja keltavästäräkki.

Paijärvi sijaitsee Hamina-Taavetti–tien varressa, parhaat tarkkailupaikat löytyvät pienempien teiden varsilta (Postinmäentie ja Kielotie).

Pyötsaari (kartta)

Pyötsaari on tyypillinen vanhan ajan saaristolaiskylä, joka on mantereeseen yhteydessä kapean salmen ylittävän sillan kautta. Pinnanmuodostukseltaan saari on hyvin jyrkkärajainen. Sen edustavin kallioalue on Tontinvuori saaren kaakkoispuolella. Se on suosittu retkeilykohde, sillä 42 metriin kohoavalta kallionlaelta avautuu itäisen Suomenlahden saariston kauniit näkymät.

Korkealta kalliolta merelle avautuva esteetön näköala ovat omiaan muutonseuraajalle. Pyötsaari sijaitsee otollisella paikalla, ja etenkin toukokuussa arktisten muuttajien ohittaessa Suomenniemeä, voidaan sieltä nähdä upeita muuttoja, erityisesti joutsenia, hanhia ja kuikkalintuja. Keväällä myös petolinnut ohittavat ”nätisti” Pyötsaaren.

Tontivuorelle löytää kääntymällä Mäntlahdesta Pyötsaari viitan mukaisesti sekä Pyötsaaresta Karhuniemen viitan mukaan, jota 700 m. Tien oikealla (lännen) puolella nousee kalliorinne, jota seuraavaa polkua pitkin kävele kallionlaelle.

Rajasuo (kartta)

Rajasuo on valtakunnallisesti arvokas, suhteellisen luonnontilainen suoalue, joka käsittää keidassuon nuoruusvaiheita ja eteläisiä aapoja. Alueesta on puutonta avosuota noin 90 % ja loput puustoista rämettä sekä korpea. Lähes 3 km²:n laajuista suota rajaavat korkeat kalliot ja eri-ikäiset havumetsät. Suoalue on merkittävä lintukohde, jonka pesimälajistoon kuuluvat mm. kalasääski, kurki, töyhtöhyyppä, kapustarinta, taivaanvuohi, isokuovi, punajalkaviklo, liro, harmaalokki, kalalokki, niittykirvinen, keltavästäräkki, korppi ja isokäpylintu.

Parhaiten suolle pääsee länsipuolelta Hirvikankaan tai Salmunkankaan metsäautoteitä pitkin tai itäpuolelta Kotkanmäen kautta.

Salminlahti (kartta)

Salminlahti on pari kilometriä pitkä, kapea ja matala merenlahden perukka pienen Nummenjoen suulla Kotkan ja Haminan rajalla. Alueella vallitsevat ruovikko, matala vesikasvillisuus ja avovesi. Rannoilla on matalaa pensaikkoa ja rantaniittyjä, joista osa on ollut laitumena.

Salminlahden pesimälinnustoon kuuluvat mm. kyhmyjoutsen, heinätavi, lapasorsa, isokoskelo, silkkiuikku, harmaahaikara, ruskosuohaukka, nuolihaukka, nokikana, punajalkaviklo, niittykirvinen, keltavästäräkki, satakieli, rytikerttunen ja pajusirkku. Parhaimmillaan Salminlahti on kevätmuuton aikaan, jolloin siellä levähtää runsaasti sorsa- ja kahlaajalintuja.

Parhaat tarkkailupaikat ovat lahden pohjoispäässä sijaitseva lintutorni (kulku Hotelli Leikarin parkkipaikan kautta) sekä Kotkan puolelta Kaarniemen veneranta.

KOTKA


Hovinsaari - Huumanpohja (kartta)

Kultaa (kartta)

Kyminlinna (kartta)

Langinkoski (kartta)

Otsola (kartta)

Salminlahti, eli Kaarniemenlahti (ks. yllä Hamina Salminlahti ja lintutornit-sivu)

PYHTÄÄ


Ahvenkoskenlahti (kartta)

Heinlahti (kartta)

Länsikylän pellot (kartta)


Ristisaari (kartta)

Tammijärvi (kartta)

Tyyslahti/Santaniemi (kartta)

Valkmusa (ks. lintutornit-sivu)

RUOTSINPYHTÄÄ


Hästholmen (kartta)

Söderby (kartta)

Tessjöträsket (kartta)

Teutjärvi (kartta)


VIROLAHTI


Harvajanniemi (kartta)

Kattilaisen-Häppilän pellot (kartta)

Lakakallio (kartta)

Vilkkiläntura (kartta) 
(ks. lintutorni-sivu)

Hurppu (ks. lintutorni-sivu)